Vähitellen keräilen tarinoita joulun ajalta.. 

Ilta hämärtyy. Tuuletin on hiljaa. Päivän oli sähköt päällä, mutta sitten taas. Pling. Piip piip. Back up akku joutui taas töihin. Se koittaa korvata verkkovirtaa - antaa minulle aikaa tallentaa kaiken tallentamisen arvoisen. Tällä kertaa näyttöni pimeni eikä antanut minulle tätä mahdollisuutta, huomenna näen särkyikö näyttö? Tulipahan syy lähteä taas kotiin päin.

Naapurin korjaamon miehet töissä, kuuntelevat musiikkia. Kantautuu huoneeseeni kuin olisi siinä. Joku viheltelee, linnut visertää, hauska juttu kesken korjaamon miehillä, kun nauravat. En ole kuullut näitä ääniä kuukauteen, en ole ehtinyt kuunnella, vaikka ovatkin olleet kokoajan läsnä. Ympärillä siistiä, mutta missä ne ihmiset? Vielä totuttelua takaisin hiljaiseloon. Ehkä syksyinen oli tarpeeksi ja nyt jo olisi aika odottaa ihmispaljoutta. Sosiaalisuutta pakoon kai sitä tuli lähdettyä, kun näin kauas hakeuduin.

Aloitin uuden harrastuksen. Uin joka päivä. Tänään jo toisen kerran. Viisi kertaa altaan päästä päähän. Pieni tyttönen tahtoi tehdä tuttavuutta. Oli heti kaveri, vaikka tätinsä sylissä huusi.