Lomaa lomasta. Syötiin kalliissa ravintoloissa vaikkakin etsittiin halvimpia. Vain toisinaan muistin että olin afrikassa. Iltaisin, kun punainen pallo katosi mereen, läimäistiin viimeisiä lyöntejä beach pallolle. Ja jo hämärtyessä polskahdettiin suolaiseen meriveteen. Opin snorklaamaan, jopa sukeltamaan parimetriä kaikki häkkyrät päässä ja sitten pinnalla porskauttamaan snorkkelin taas tyhjäksi. Oiskohan se ollut viides aamu, kun kananmuna alkoi takertumaan kurkkuun. Koitin seuraavana aamuna munakasta. Ei parempi. Seuraavana aamuna keitettynä. Nyt olen kananmuna lakossa. Niin ja suola on aina avonaisessa kipossa, josta sitä otetaan hyppyssellinen. Se on merisuolaa ja siten hieman kosteampaa kuin mihin olen Suomessa tottunut. Blue Band margariini on loistavaa reissuilla (ja aina). Se säilyy huoneenlämmössä ja maistuu paremmalta kuin Keiju.

Pelattiin Norja vastaan Suomi beachpallo-otteluita erästä perhettä vastaan (matkalla oli äiti, isä, poika sekä kolme tytärtä poikakavereineen). Aina ei otteluissa käynyt hyvin, sorry kanssamaalaiset. Mutta hiki tuli ja iho palo (kylläkin snorklausreissulla).

Asuttiin ahtaasti. Dormitoryssa. Mun sänky viimeinen vasemmalla ennen terassille menoa, josta merimaisema.

StoneTownissa torilla myytiin iltaisin kaikkea meren elävää.
Söin valkohaita ja mustekalaa. Ei hyvää.